Näyttelyt

 

Taitokorttelissa voit tutustua monipuolisiin näyttelyihin ympäri vuoden. Mustosen talon Käytävägalleriassa sekä Kauppaneuvoksen kahvilan tiloissa on vaihtuvia näyttelyitä, joissa esitellään muun muassa käsityöperinnettä, kuvataidetta ja valokuvia. 

 

Leena Jääskeläisen perinteisten karjalaisten kansanpukujen näyttely Taitokorttelissa 3.4.-31.5.2024

 

Tervetuloa ihastelemaan karjalaisia perinneasuja Leena Jääskeläisen 70-vuotisjuhlanäyttelyyn!

Vuosikymmeniä karjalaisia kansanpukuja tutkinut taiteentutkija Leena Jääskeläinen lumoaa perinteisten menetelmien mukaan ommelluilla sarafaaneilla, fereseillä ja muilla kansanpuvuilla juhlanäyttelyssään Taitokorttelin käytävägalleriassa. Näyttelyä täydentävät Leenan ympäri Karjalaa tutkimusmatkoilla tekemät työpiirrokset sekä asusteet. Näyttely on esillä 3.4.-31.5.2024.

Jääskeläisen kiinnostus perinteiseen karjalaiseen pukeutumiseen alkoi jo 17-vuotiaana hänen aloittaessaan työt Kizhi-saaren museossa. Pietarin taideakatemiasta valmistumisensa jälkeen, hän toimi Kizhi-museossa tutkijana aiheenaan Karjalan eri kansojen talonpoikaisväestön perinteinen vaatetus keskiajalta 1800-luvun loppuun. Tutkimusretkillään ympäri Karjalaa Jääskeläinen keräsi pukuihin liittyvää materiaalia, tarinoita ja esineistöä. Hän teki kymmeniä haastatteluja karjalaisesta vanhanajan elämästä ja kulttuurista, ja tutkimustyö jatkuu edelleen esimerkiksi haastatteluissa, arkistoissa ja kirjallisuudessa.

Perinteisen karjalaisen puvun voit valmistaa myös itse! Leena Jääskeläisen Helmipihlaja -kammarissa Taitokorttelin Mustosen talossa tarjolla on idyllisen ja lämpimän tunnelman ja juttuseuran lisäksi lyhytkursseja esimerkiksi pukujen ja asusteiden tekemiseen, ja tietoa pukujen historiasta.

Karjalaiseen pukuperinteeseen kuului, että vaatteet tehtiin rakkaudella ja ne kulkivat lahjoituksina sukupolvelta toiselle. Karjalaiset kansanpuvut tuovatkin esille historiallisen arvonsa ja kauneutensa lisäksi myös upeaa viestiä vaatteiden kestävästä ja arvostavasta käyttämisestä! Jokainen omin käsin ommeltu, perinteeseen pohjautuva puku on ainutlaatuinen. Koska perinteisten materiaalien saaminen on hyvin hankalaa, tekijästä itsestään ja omasta mausta riippuu se, millainen kangas koetaan pukuun parhaiten sopivaksi.

Näyttelyn avajaispäivänä 3.4. klo 13-16 tarjolla on myös tunnelmallinen karamellikahvihetki Helmipihlaja -kammarissa.

Tervetuloa tutustumaan vastustamattoman hurmaavaan pukuperinteeseen!

 

 

Jaana Mertasen Metsästä tulleet Mustosen talon Käytävägalleriassa 4.3.-30.3.2024

 

Mustosen talon Käytävägalleriaa komistaa Jaana Mertasen ihmisen ja luonnon yhteyttä käsittelevä Metsästä tulleet -näyttely. Teosten puu- ja kangasmateriaaliin loihdittu huikaiseva värimaailma vangitsee katsojansa tarkastelemaan omaa suhdettaan luontoon. Taiteilija itse tuokin tämän esiin seuraavasti:

"Metsä, kuinka voimakas yhteys välillämme vallitseekaan. Liian helposti sen usein unohdamme. Metsäkansanakin meidät tunnetaan... kuinka voisimmekaan tämän yhteyden tuleville sukupolville säästää."

 

 

Teoksiin on käytetty materiaalina Jaana Mertasen mukaan "vanhaa, paljon elämää nähnyttä kierrätettyä puuta", mikä edesauttaa katsojaa sisäistämään teosten sanomaa aistien tasolla. Ikääntynytkin, jo useaan kertaan käytetty, materiaalina kasvoton puu herää jälleen henkiin värien loiston avulla ja tuo samalla omaa persoonansa esille!

"Näihin rakastuin juuri niiden oksankohtien, halkeamien ja puun kuvioiden tuomien tarinoiden myötä. Esimerkiksi teoksessa “Muinaiset” puun pinnalla esiin tulevat muodot synnyttivät teokseen muinaisia/ eriskummallisia eliöitä. Teoksessa “Metsänväki” puolestaan vanhat lohkeilleet oksankohdat muodostavat tärkeät yksityiskohdat kuvaan." 

Voit henkiä luonnon läheisyyden tässä aistien ilotulituksessa ja voit kokea tämä kaiken jopa keskellä kaupunkia. Tule siis todistamaan ihminen ja luonto Metsästä tulleet -näyttelyssä. Näyttely on kaikille avoinna Mustosen Käytävägalleriassa 4.3.-30.3. Taitokorttelin aukioloaikoina ma-pe 10-17 ja la 10-15. Lämpimästi tervetuloa!

 

 

Spesismi -taidemyyntinäyttely Kauppaneuvoksen kahvilan Sininen Kammari 1.3.-31.3.2024

 

Enni Martiskaisen taiteilema kantaaottava Spesismi on esillä Kauppaneuvoksen kahvilan Sinisessä Kammarissa 1.3.-31.3. ma-pe 10-17 ja la 10-15. Spesismi merkitsee lajisortoa, eli "olentojen arvon tai oikeuksia määrittelemistä sen perusteella, mihin lajiin ne kuuluvat". Sen pohja on ihmisten luomissa ennakkoluuloissa, joista myös rasismi ja seksismi kumpuavat. Näitä ennakkoluuloja ruokkivat jo lapsena opitut vertauskuvat, sadut ja sanonnat, joista osa on tullut suomen kieleen muunkielisistä saduista. 

Nätti kuin sika pienenä. Ruma ankanpoikanen H.C. Andersenilta. Lämpö menee harakoille.

 

 

Pelkästään eläinten nimet herättävät aivoissamme tiettyjä mielleyhtymiä. "Sika" kuvastuu ahneutena, huonona käytöksenä ja laiskana hedonismina. "Possu" puolestaan sanana on huomattavasti pehmeämpi kuvaus tästä. Kaikki tietävät klassikkosadun rumasta ankanpoikasesta, josta kasvaakin aikuisena kaunis joutsen. Harakat puolestaan pesivät lähellä ihmisasumuksia ja koetaan loisijoina, jotka hyötyvät ihmisestä.

"Taustalla on ajatus, että ihmisyys sinänsä ei ole olion arvon mitta, vaan jokin muu ominaisuus, kuten tietoisuus tai kyky tuntea positiivisia tai negatiivisia tuntemuksia." Enni Martiskaisen näyttely pyrkii rikkomaan opittuja ajattelutapoja ja töissään kuvaakin eläimet kykenevinä ilmaisemaan itseään monella eri tasolla. Tule siis Kauppaneuvoksen kahvilaan nauttimaan lounas tai kupponen kahvia ja anna samalla katseesi kierrellä Sinisen Kammarin seinillä ja pohdi, mitä tuntemuksia ja ajatuksia eri eläinlajit herättävät sinussa.

Näyttely on kaikille avoin ja esitteillä Kauppaneuvoksen kahvilan Sinisessä Kammarissa 1.3.-31.3. ma-pe 10-17 ja la 10-15. Tervetuloa!

 

 

Annan kammarissa Anna Bamfordin tarinaa (24.3.2022 alkaen)

 

 

Kauppaneuvoksen Kahvilassa, Annan kammarissa, on kuvia Mustosen suvusta. Näyttely juhlistaa kauppaneuvos Mustosen tyttärestä Anna Bamfordista kertovaa kirjaa. Se julkistettiin 24. maaliskuuta 2022.

Annan Albumi - Kauppaneuvos Mustosen tyttären tarina kertoo suvun vaiheista  juuri Annan näkökulmasta. Joensuulainen Sirpa Sulopuisto on kääntänyt Annan englanniksi ja ruotsiksi kirjoittamat muistelmat suomeksi. Mukana on runsaasti kuvia. Kirjasta voit lukea tarkemmin täältä.